Eräs ystäväni on vuosien saatossa useaan otteeseen hehkuttanut Hailuotoa ja sen kauneutta. Nyt vihdoin mulla oli tilaisuus päästä toteamaan se itse.
Olihan tuo saarimiljöö huima varsinkin tälläiselle maakravulle. Visiitti oli vain muutaman tunnin mittainen, mutta kun olimme saaren lähes ainoat turistit niin kulkeminen oli nopeaa.
Hienoa miten saderintamatkin kulkivat nopeasti yli, välillä paistoi ja välillä ripsaisi sateen. Sateen sattuessa olimme sattumalta ravintolan vieressä, ja sade antoi hyvän tekosyyn lasilliselle valkoviiniä.
Nyt ymmärrän ystävääni täysin, kyllä täällä lomailisi vaikka kuukauden putkeen.